perjantaina, tammikuuta 18, 2019

Tuntemuksia

Mukulana sitä korvakipua sairastettihin, eikä siihen silloon oikeen ollu mitää lääkitystä.
Saattoo isä klupisauhuja puhallella korvahan, mutta ei se varmahan mitää auttanu.

Minen tykkää valittaa, enkä aijo nykkää valittaa, mutta pistämpähän
tähän vähä tuntoja parin viikon aijalta ☺

Muistakko sinä miltä korvakipu tuntuu?
No en minä ainakaa muistanu, ennenkö keskiviikkoa vasten yllä,
 kun heräsin hirvittävähän korvasärkyhyn ja toinen puoli päästä oli ihan kuin  olisi haloolla lyöty.
Aamulla oli pakko soittaa tk,hin ja sainki aijan heti.
Hoitajan ja lääkärin kans heitettihin vähä huumoria, 
jotta nyt poden sitte lasten korvatulehdusta ja silmätulehdusta.
Silimiä ei saanu aamuusin auki ku liottamalla.
Korva on viäki tukos ja saa nähärä jääkö sellaaseksi, jottei sillä kuule enää mitää.
Sainpa sitte kuurin ja silimätipat, toivottavasti palaudun ennalleni ☺☺☺

Puolitoista viikkoa pientä lämpyä ja olo niinku jyrän alle jääneellä.
Eileen ensimmäänen kuumeetoon päivä.


Puolitoista viikkoa soffa parahite on sopinu selekähän, tv on ollu auki,
mutten tokikaa tiä puolistakaa lähstyksistä mitä sieltä suotanu ☺


Kaikenlaasta painajaashouretta on vilisny silimien edes.

Muistellu kaikenlaasia kommervenkkejä, muistin taas hyvän ystävän, jo poisnukkuneen.
Mitä kaikkia mukavia reissuja yhdessä koettiin ja joka kerta sattui jokin kommellus.
Joskus jäi jääkaapin ovi käteen ja onneksi olin niin vikkelä ettei pudonnu lattialle asti.
Joskus  oli auton avaamet katees ja vaikka käännettihin sängytki ylösalaasin, niin ei löytyny.
No ne oli joku toinen samas solus yöpyny ottanu omanansa,
 jota totta puhuen en ymmärrä vieläkään.
Ei muutaku sottelemahan kyyttiä kurssipaikalle, joka sekin järjestyi ☺

Kerran kurssipaikalla oli illanvietto ja päätettihin kans mennä vähän pyörähtelemähän.
Kengät heitettihin heti pois jaloista ja kas vain mulla oli nilikkasukat ja kaverilla ei, niin pitihän kaveria auttaa ja niin riisuun toisen sukan. 
Nyt oli molemmilla tasapuolisesti samat lähtökohorat hypellä,
kun on kummallaki sukka jalaas.

Yllä olevan piirroksen olen tehnyt silloin kun ystäväni nukkui pois.
Muistan kun tätä tein, oli vain paperi ja kuulakärkikynä.
Ajatus harhaili ja yritin saada jostakin otteen, joka antaisi vastauksen tapahtuneeseen, 
jota en voinut käsittää, enkä tahtonut sitä hyväksyä.
Aloitin keskeltä paperia kahdella villiruusulla, 
niinkun hän ja minä,  
siitä rakentelin koko piirroksen, 
välillä oli pyyhittävä silimänurkkia.
Sain piiroksen valmiiksi, johon hennosti sipaasin akvarelliväriä ♥


Öljyvärillä paperille maalaus on myös ystäväni  kans maalattu.

Pidetään ystävistä huolta ♪♥♪

Mukavaa viikonloppua Sinulle blogiystäväni ♫♥♫

Ps. arvontahan pääset täältä