keskiviikkona, huhtikuuta 14, 2021

Ei pöllöömpiä

Makramee on taas muotia, vaikka onki jo ikivanha keksintö.

                                       Tarina

Makramee-solmeilu sai luultavasti alkunsa 1200-luvun arabien kehittämänä. Arabikäsityöläiset solmivat tekstiilien päiden ylimääräiset langat reunakoristeiksi. Termi makramee tulee arabian kielen sanasta migramah, joka voi tarkoittaa reunakoristelua tai kirjottua huntua. Tekniikka siirtyi maurien mukana Espanjaan ja sieltä muualle Eurooppaan. Makramee saapui Englantiin 1600-luvun loppupuolella kuningas Vilhelm III:n hallitessa, ja 1800-luvun viktoriaaninen aikakausi oli tekniikan kulta-aikaa. Makramee-solmeilu on ollut suosittua merimiesten keskuudessa, jotka käyttivät tekniikkaa esimerkiksi koristeissa ja riippumatoissa. Myös Etelä- ja Keski-Amerikassa on käytetty erilaisia solmeilutekniikoita. 1900-luvulla makramee saavutti suosiota muun muassa hippiliikkeen keskuudessa.

Teksti lainattu Wikipedista



Tämä tekeles on paksusta langasta ja on 85 cm korkia.
Haasteellista kuvata ku pihalle en kehtaa ratustaa😃



Nämä pöllööt on melekoosen lentokelepoosia, ku ei ne taharo pysyä paikalla.

Muutama lähti lentohon, enkä keriinny edes kuvaa nappaasemahan. Näistäki on iokunen lentäny uutehen kotia 😀



Sitte syntyy vanhas pääs ajatus, josko onnistuus korvikset makrameellä
 Ei muutaku lankavarastolle penkoomahan ja löytyy hopianväristä muliinilankaa . 
Juotin pari hopialenkkiä, johonka alakasin solomeelemehan lankoja.
Muutaman pienen helemenki sain sinne upotettua.
Oli muuten melekoosen työlästä solomeella😆
Tällääset korvikset sain aikahan, mutta en tiä viittinkö omihin korvihin niitä ripustaa 😃



Servettikehikko, seki jo usiamman vuoden vanha kaapis odottanu uutta tulemista ja siihenki solomeelin, mutta toinen puoli on viä tekemättä, enkä oo varma, vaikka menis purkuhun koko keksintö 😄

Ja jotten ny ihan pöllööksi heittäydy, niin onhan sitä joskus leivottavaki


Meillä on kuulemma rotta, joka käy silloon tällöön kaappiihin kurkkaamas ja ottaapa sieltä suupaloja.
No en minä oo rottia kyllä nähäny .


Mutta tiedän kyllä yhyden "rotan", jota nämä kaurakeksit kiinnostaa. 
Täytyy täs pitää puolensa, jottei jää ihan iliman.


Unelmia täytyy olla, vaikka vain pikkuleivis ja nämä kiriaamellisesti sulaa suus.


Kevääsen aurikoosta kekiviikkoa juuri Sinulle ♥